Kymppi-blogi

Kymppi_logo

Inhimillisesti tehokas johtaminen-hankkeessa on käytössä oma blogi. Blogin nimi on "KYMPPI”, joka on vanha, historiallinen synonyymi sanalle esimies. Jo ennen muinoin savotoilla johti toimintaa ”Kymppi”, joka oli metsätyömiesten ja erilaisten työporukoiden pomo. KYMPPIin kirjoittavat sairaanhoitopiirin omat ”kympit”.

-----------------------

10.10.2019 Esimies saa voimansa osaavasta henkilökunnasta

Syyslomamatkallani jouduimme matkaseurueeni kanssa, jos ei ihan myrskyn silmään, valtaisaan merenkäyntiin. Kun hurja aallokko keikutti laivaa, minua rohkaisi, kun seurasin laivan henkilöstöä, kuinka he hallitsivat tilanteen. He jalkautuivat kannelle ja alakertaan, rauhoittelivat matkustajia ja antoivat ymmärtää, että tämä aallokko on kapteenilla hanskassa. Lohduttivat itkeviä vanhempia ja auttoivat oksentelevia lapsia.

Tämä ”laiva” jossa me työskentelemme, on myös melkoisessa myllerryksessä, normaalista poikkeavassa muutoksen rytinässä. Uuden sairaalan rakentaminen, vanhan osan korjaukset ja organisaatiouudistukset ja osallistaminen erilaisiin projekteihin hämmentävät henkilökuntaa.

Operatiivisen tulosalueen painopistealueet henkilöstön osalta 2019 ovat työhyvinvointi, joka on vuorovaikutteista ja avointa, oikea aikainen viestintä ja osaamisen tunnistaminen ja sen hyödyntäminen. Monet näistä ovat nousseet jo 2017 Kevan hyvinvointikyselyn kehittämisaiheiksi.

Tieto luo turvallisuutta
Tiedottaminen on nyt erityisen tärkeässä roolissa. Lähiesimiesten tehtävä on tuoda muuttuvien tilanteiden ajankohtainen informaatio henkilökunnalle. Esimiehillä on laajempi näkemys kokonaisuudesta ja tieto mihin asioilla on pyrkimys. Myös rivityöntekijälle on turvallista ja tärkeää tietää mitä suunnitellaan, mikä on päämäärä ja miten se koskee omaa perustyötä. Se turvaa oman työn hallintaa. Yksi tiedotuskanavista on Intranetti. Intranettiä ei aina ehditä lukea pysyäkseen ajan tasalla. Esimiehenä on pyrittävä valitsemaan työyksikköä koskeva informaatio ja tiedotettava siitä omien kanavien kuten osastotuntien ja viikkotiedotteiden kautta.

Henkilökunta kaipaa väliaikatietoja erilaisista projekteista. Projektityöntekijät keräävät tietoa yksiköistä, työstävät sitä koko Lshp:n käyttöön ja lopputuleman on tarkoitus hyödyntää juuri perustyöntekijää ja sen myötä potilaita.

Erityisen kiitoksen ansaitsevat allianssin tiedottajat, remonttiryhmien esimiehet ja palvelumuotoilija, jotka informoivat hyvin etukäteen, miten ja milloin kyseinen rakennusvaihe koskee yksikköä. Vaikka uutta ei rakenneta esimerkiksi poliklinikoille, olemme osallisia, kun yksiköitä suojataan kuuman sairaalan rakennuksen melulta ja remonttien aiheuttamalta muutostyöltä. Esimiehet jakavat tiedon henkilökunnalle.

Myös potilaat ovat hämmentyneitä uusista vaihtuvista kulkureiteistä, enää ei tutulle poliklinikalle pääsekään opittua polkua pitkin. Toimintoja yhdistellään ja lääkäritilanteet määrittävät kuinka palvelua pystytään järjestämään. Näistä on informoitu myös alueen lehdissä ja muissa tiedotusvälineissä, mutta päivittäin ohjaamme potilaita oikeisiin paikkoihin ja siksi myös henkilökunnalla pitäisi olla tieto myös muualla tapahtuvista muutoksista.

Osaamisen vahvistaminen
Kuten laivan henkilöstössä, myös sairaalassa, jokaisella työntekijällä on oma tärkeä roolinsa, jotta kokonaisuus toimii. Osaaminen ja sen kartoittaminen C&Q järjestelmän avulla on ollut suuri urakka myös perustyötä tekevälle hoitohenkilökunnalle. Esimiehen ja työntekijän kanssa pohditaan omaa oppimista ja koulutustarvetta. Projektiryhmän ohjauksessa olemme tehneet kaiken työn ohessa.

Toimenpidepoliklinikalla kehityskeskustelut on jo pidetty mallin mukaisesti. Jatkossa sen päivittäminen on helpompaa ja eri erikoisalan osaajista on tieto myös muissa yksiköissä.  Osaamiskortit kertovat myös mitä meillä tehdään ja tuo sen muidenkin yksikköjen tietoisuuteen Osaamien hallinta -sivujen kautta.

Korttien hyödyntäminen onkin seuraava haaste ja sen tulee olla jatkuvaa. Useita yksiköitä koskevia koulutuksia, esimerkiksi elvytyskoulutuksia voidaan suunnitella keskitetysti ja siten vähentää koulutusmatkojen kustannuksia. Digiaikakaudella sähköisen muodon hyötyjä ovat esimerkiksi henkilökohtaiseen sähköpostiin tulevat muistutukset, milloin on aika uusia erityyppisiä verkkotenttejä tai koulutuksia.

Työn mielekkyys on osa työhyvinvointia
Esimiehenä toivon, että eri erikoisalojen osaamisen varmistamiseksi voidaan tulevaisuudessakin panostaa ja voidaan siten olla kilpailukykyisiä tiedon ja taidon osalta juuri erikoissairaanhoidossa. Viime kädessä se hoituu potilaan laadukkaan hoidon takeeksi ja valintahan on potilaan. Hoitotyön perusopintojen lisäksi jatkuva kouluttautuminen on välttämätöntä, kokemus ja koulutus lisäävät oman työn hallinnan tunnetta ja siten myös työhyvinvointia.

Lshp:ssä, kuten Toimenpidepoliklinikalla, laadun mittareina ovat muun muassa asiakastyytyväisyys palautteet ja potilasturvallisuus. Laitteet pyritään pitämään ajanmukaisina ja niitä kehitellään yhä potilasystävällisemmiksi ja turvallisimmiksi. Laitehallinnan kriteerien mukaisesti varmistetaan osaaminen ja siten käyttöturvallisuus. Kivun hoitoon panostetaan, kivun lievitystä tarjotaan pelokkaille potilaille. Otamme haasteena vastaan muuttaa mielikuva huonosta skopiakokemuksesta parempaan. Erityisosaaminen, kokemus ja työhyvinvointi heijastuu hyvään palvelukokemukseen.

Tähystysyksikössämme esimiehenä en jaksa olla ihmettelemättä henkilöstön asennetta tehdä tätä työtä ”rakkaudesta lajiin”. Oma osaaminen ja sen tuoma tyydytys lisää työhyvinvointia. Hyvinvoiva henkilökunta on myös pysyvää. Hyvään työilmapiiriin on helppo myös opiskelijoiden helppo tulla ja se taas lisää koko hoitotyön imua.

Muutoshaasteisiin vastaaminen esimiestasolla on haastavaa, mutta kuuntelen herkällä korvalla henkilöstön reagointia. Tiedottamisen tarve on ilmeinen ja oman perustyön osaamisen varmistaminen koulutusmäärärahojen puitteissa näen tällä hetkellä tärkeimmäksi.

Nautin työstäni esimiehenä niin kauan kun se on mahdollista. Saan voimani osaavasta henkilöstöstä ja työn sujuvuudesta. Suunnitelma yhdistää Toimenpidepoliklinikka suurempaan toimenpideyksikköön Leikkaus- ja anestesiayksikköön on edessä. Siihen valmistautuminen on jo alkanut, toivottavasti riittävän ajoissa, jotta selviämme siitä kunnialla työhyvinvoinnin kärsimättä.

Vaikka päivittäinen haaste on miten tässä aallokossa luovitaan, arjessa auttaa, että keskitymme tyydytystä tuovaan perustyöhön. Digitalisoituminen tuo uusia haasteita ja hoitoprosessit muuttuvat ja siinä virrassa on mentävä. Kun miehistö laivassa on vahvaa, osaavaa ja roolit selvät, meitä ei kovatkaan tuulet kaada.

Varmaa kuitenkin on, että mitään laivaa ei ole rakennettu seisomaan satamassa.

LSHP_Kymppi-blogi_lokakuu2019_JaanaHakola_pieni_20191010.jpg
Jaana Hakola
Osastonhoitaja
Toimenpidepoliklinikka

 

* * * * *

20.9.2019 Yhdessä potilaan parhaaksi

”Ei tässä työtä pelätä - käyvään vaikka työn viereen makkaamaan."
”Työ tekijäänsä kiittää."
"Työ tekijäänsä neuvoo."
"Työ on miehen kunnia."

- Suomalaisia sananparsia

"Työ on siunaus joka näyttää kiroukselta." - Lawrence Durrell

Mitä on työ? Mitä on yhteistyö? Työelämässä yhteistyö on monen yksittäisen asiantuntijan tai osaajan yhdessä tehtyä työtä. Tavoitteena yhteistyölle on jokin yhtenäinen päämäärä, jonka haluamme saavuttaa. Sairaalatyössä päämäärä on luonnollisesti hyvin hoidettu ja tyytyväinen potilas tai asiakas. Potilaan hyvä hoito vaatii monen eri ammattiryhmän osaamista ollakseen turvallista ja sen vuoksi se vaatii myös moniammatillista yhteistyötä. Ennen kaikkea hoitajien ja lääkäreiden välisen yhteistyön lisäämisen tärkeys ja tasavertainen työkaveruus ovat yhteistyön muotoja, joita sairaalassa tulisi edistää.

Mitä ajattelemme yhteistyön toteutumisesta hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden välillä Lapin keskussairaalassa? Tehdäänkö sitä yleensäkään ja sujuuko se jouhevasti toisiimme luottaen? Työmme päämäärät ja tavoitteemme ovat samat. Haluamme hoitaa potilaat hyvin. Miksi emme tavoittelisi potilaan parasta hoitoa yhteistyössä? Onko hoitajien ja lääkäreiden välillä kilpailua ja omaan arvoon tai ammattiylpeyteen liittyviä tekijöitä, jotka estävät hyvän moniammatillisen yhteistyön tai ainakin vaikeuttavat sitä?

Moniammatillinen yhteistyö on tärkeää, jotta potilasturvallisuus säilyy. Yhteistyö auttaa ymmärtämään toisiamme ja lisää avoimuutta. Se lisää myös luottamusta toisiimme sekä toisen arvostusta ja toisen tekemän työn arvostusta. Yhteistyötä tehden koemme oman työmme tärkeäksi ja olemme motivoituneita.  Päämäärä ja tavoitteet ovat selkeänä mielessä, haluamme sitoutua työhömme ja ottaa vastuuta. Toimiva yhteistyö vaikuttaa myös siihen, että voimme hyvin työssämme.

Tarvitsemme yhteistyötä paljon silloin, kuin suunnittelemme uusia hoitotyön käytänteitä. Meillä kirurgian vuodeosastolla ajankohtaista on nyt muutos, jossa potilaiden lääkehoitoa kehitetään katkeamattomaksi käytännöksi ja jossa lääkärin rooli määrätyn lääkkeen kirjaamisessa muuttuu. Aiemmin hoitajan toteuttama lääkemuutos Esko-lääkehoito -osioon on nyt yhteisesti sovitusti lääkärin tehtävä. Alussa tietysti teemme sen hoitajan ja lääkärin yhteistyönä. Näin voimme lisätä lääkehoidon turvallisuutta, kun lääkemääräyksen tulkinta jää pois ja määrääjä kirjaa lääkkeen koneelle.  Tämän uuden lääkehoitomallin kohdalla olemme saaneet koulutusta ja sopineet lääkäreiden kanssa yhteistyöstä. Yhteisten käytänteiden sopiminen uudessa tilanteessa vaatii keskustelua, perusteluja ja toisen työn ymmärtämistä. Olemme siis jälleen toteuttamassa muutosta. Teemmekö sen moniammatillisesti yhdessä loppuun saakka?

Muutos vaatii siis paljon yhteistyötä. Yhteistyö ei suinkaan lopu siihen, kun uusi käytäntö on polkaistu käyntiin, vaan jatkossa tarvitsemme jatkuvaa vuoropuhelua siitä, miten uusi käytäntö on toiminut ja millaiseen yhteistyöhön olemme pystyneet. Vuoropuhelua voidaan käydä arjen työn keskellä tai järjestää aikaa keskustelulle. Hoitohenkilöstöllä on toiveita siitä, että voisimme järjestää enemmän yhteisiä keskustelutuokioita lääkäreiden kanssa. Tulevina niukkuuden aikoina yhteisen ajan järjestäminen eri ammattiryhmien välillä on haastavaa ja kallistakin, mutta yhteistyöllä lopputulos voisi olla parempi työn tehokkuuden ja motivaation näkökulmasta.  

Mukavaa yhteistyötä syksyyn!

LSHP_Kymppiblogi_20190920_KatiManninen

Kati Manninen
vs. osastonhoitaja
Kirurgian vuodeosasto 4

* * * * *

10.9.2019 Mitä saa kympillä?

- Mitä saa viidellätoista pennillä, kyseltiin aikanaan televisiomainoksessa. Mustavalkotelevision aikana eläneet muistavat, että sillä sai lautasellisen ravitsevaa ja hyvää kaurapuuroa. Viidellätoista sentillä saa tänä syksynä tunnin pysäköintiaikaa virka-aikana LKS:n henkilökunnan pysäköintipaikoilla. Ensimmäisen maksullisen viikon jälkeen kokemus on, että ainakin lämpimän syyssään aikana pysäköinnin maksullisuus täyttää tavoitteensa. Pysäköintipaikoilla on täyttä, mutta siellä täällä on kuitenkin muutama tyhjäkin ruutu. Lappi-Areenan pysäköintipaikalla puolestaan on kohtalainen määrä autoja ja sairaanhoitopiirin työntekijöitä näkyy aamusella kulkemassa vaaran rinnettä alas ja iltapäivällä ylös. Pysäköinnin maksullisuus on keskusteluttanut ja herättänyt kritiikkiä. Useimmat työntekijät tuntuvat kuitenkin ymmärtävän pysäköintitalon rakentamisaikaisen poikkeustilanteen ja sopeutuneen siihen. Syksyn räntäsateiden ja talven pakkasten myötä tilanne saattaa toki muuttua.

Sairaanhoitopiirin talousarvion laadinta tulevalle vuodelle ei tänä syksynä ole helppoa. Laskennallinen sopeutustarve talousarviokehyksessä on n. 3 miljoonaa euroa. Se perustuu sairaalan toiminnan rahoittavien jäsenkuntien tiukkaan taloustilanteeseen. Mukana ei vielä ole mukana pysäköintitalon eikä sairaalan laajennuksen pääomakustannuksista (lainojen korot ja lyhennykset) aiheutuvaa sopeutustarvetta. Talousarviovalmistelun edetessä sopeutustarve näyttää muodostuvan n. 4 – 5 miljoonaksi euroksi. Siis sairaanhoitopiirin menot näyttävät ensi vuonna olevan tuon verran enemmän kuin mihin käyttöömme annettavat yhteiset verorahat riittävät. Olipa kyse kolmesta, neljästä tai viidestä miljoonasta, kyse on isosta summasta rahaa. Toisaalta sairaanhoitopiirin yli 200 miljoonan euron budjetista nuo miljoonat ovat parin prosentin suuruusluokkaa.

Neljä miljoonaa euroa vastaa n. 80 työntekijän vuosipalkkaa henkilösivukuiluineen. Onko meillä siis 80 työntekijää liikaa? Maksajat ja veronmaksajat miettivät rahojen riittävyyttä ja kenties vastaavat myöntävästi. Potilaat ja jäsenkuntien asukkaat miettivät palvelujen saatavuutta ja kenties vastaavat kieltävästi. Totuus on ehkä savolaisittain ”suattaa olla vuan suattaa olla olematta”.

Sairaanhoitopiirillä on pyöreästi laskettuna 2000 työntekijää, joista kukin tekee pyöreästi laskettuna 200 työpäivää vuodessa. Me kaikki yhdessä teemme siis pyöristettynä n. 400.000 työpäivää vuodessa. Jos meistä jokainen pystyy jokaisena työpäivänä aikaansaamaan kymmenen euron menojen säästön tai toiminnan tehostamisen, siitä kertyy vuodessa neljä miljoonaa euroa. Käytämmekö jossain rahaa sellaiseen, mikä ei ole välttämätöntä? Kymmenen euroa on keskimäärin vajaan puolen tunnin palkka henkilösivukuluineen. Käytämmekö oikeasti työaikamme jokaisen puolituntisen tehokkaimmalla mahdollisella tavalla? Vaikka emme työpäivän mittaan laiskottele tai odottele turhaan, onko silti tapamme tehdä töitä tehokkain mahdollinen? Mitä kaikkea sellaista hukkaa työpäiväämme sisältyy, josta voidaan päästä eroon toimimalla toisin kuin ennen?

Vanha tarina kertoo laihialaisemännän hautajaisista, jossa joku hautajaisvieraista oli ottanut kahvikupin kanssa toisenkin pullapalasen. Tähän leski-isäntä oli kommentoinut: ”Et viittis, kun on muutoonkin tuota surua”. Kiirettä, painetta ja stressiä on työssämme meillä jokaisella, ja lisäkuormaa emme enää kaipaisi. Tästä huolimatta, tässä syksyn ensimmäisessä kymppi-blogissa kutsun kaikki sairaanhoitopiirin työntekijät miettimään jokaisena tulevana työpäivänä, miten tuo kympin säästö tai toiminnan tehostaminen puolella tunnilla oikeasti saadaan aikaan. Kysytään yhdessä, mitä saa kymmenellä eurolla. Olisiko vastaus potilaiden ja veronmaksajien kannalta järkevää toimintaa? Sitähän on inhimillisesti tehokas sairaala.

LSHP_Kehittäminen_Kymppiblogi_JariJokela_20190910
Jari Jokela
sairaanhoitopiirin johtaja